Kulta nukkuu, koska se meinaa mennä taas kuudeksi töihin. Tämä loppuaika, joka yhdessä asutaan ennen kuin muutan taitaa kulua juuri tällä tavalla. Kulta lähtee aamulla aikaisin töihin, kun minä vielä vedän sikeitä. Sitten illalla, kun alan päästä vauhtiin, se menee jo nukkumaan. Tylsää. Eiks sitä nyt loppuajan vois viettää yhdessä vähän eri tavalla? Pääseehän se sitten aikaisin pois, että se vois tehdä opinnäytetyötä sitten. Mutta kun ei se tee. Mua ottaa päähän tollanen laiskottelu. Sen olis pitäny valmistua jo puoli vuotta ennen mua. Mä oon ollu valmis jo pari kuukautta eikä se vieläkään oo päässy vauhtiin opinnäytetyönsä kanssa. Ja kuten yleisesti tiedetään, jos tyä alkaa roikkumaan niin se helposti roikkuu vast'edeskin. Kun työntekoon ja rahanmakuun pääsee kiinni valmistuminen tahtoo jäädä taka-alalle. Ja niin kuin se mulle väitti, ettei hänelle käy niin. Enkä mä uskokaan, että käy lopulta, mutta vois sitä nyt vähän jouduttaa tuota hommaa.

Tää on kyllä aika ikävää. Toinen nukkuu ja mä puran täällä sydäntäni. Eihän sen niin sais olla. Pitäis puhua asiat halki. Jotenkin vaan tuntuu, ettei me nykyään saada puhuttua mistään kunnolla. Sillee, että asiat selviäis jotenkin. Ja jotenkin musta tuntuu myös nykyään myös siltä, että en saa itsellenikään selitettyä asioita. En tiedä mitä ajattelen, mikä on oikein ja mikä väärin. Kamala identiteettikriisi on ollut menossa jo jonkun aikaa.

Tää on oikein tätä iltahöpinää. Pää liian väsyksissä ja siitä yrittää vielä saada lisäksi jotain järkevää irti.

Ostin tänään kolme paitaa, vaikka oikeestaan mulla ei ollut varaa ostaa mitään. Toisella tilillä oli kuitenkin rahaa niin siirsin sieltä. Nyt voin sanoa käyneeni alennusmyynneissä, vaikkakin vaatteet, joita ostin eivät olleet alevaatteita. Kävin myös pitsalla kaverin kanssa, vaikka oikeestaan mulla ei ollut siihenkään varaa eikä mun olis pitänyt mennä muutenkaan. Olen nimittäin laihiksella. Meidän piti mennä vain kahville, mutta kun molemmilla oli kova nälkä päätettiin mennä myös pitsalle ;) Kotona väänsin sitten vihdoin sen sienisalaatin, joka mun piti tehdä jo eilen. No eihän se niin kovin "myöhässä" ollut, mutta kun sienet ei jääkaapissa kovin kauan kestä niin se oli tehtävä tai sitten heitettävä sienet menemään. Huomenna on väännettävä mustikkapiirakka, koska nekin menevät muuten huonoiksi. Onneksi loput marjat on pakkasessa, etteivät voi mennä pilalle.

Keltsi ja Valtsikin oli tv:ssä kuntosalilla. Pitäis iteki. Kroppa huutaa liikunnan perään, mutta kun pää on niin laiska. Oon nyt laihtunut 6 viikon aikana vain kilon. 8.11. pitäis painaa seitsemän kiloa vähemmän eli 55 kg. Eli tahtia pitäis kiristää ja paljon tästä eteenpäin. Vielä onnistuu se puolen kilon viikkotahti, jos tästä eteenpäin laskee sinne marraskuuhun. Mutta jos en nyt just aloita niin sitten tavoiteaikataulua joutuu muuttamaan. Eikä millään haluais. Tottakai haluais näyttää itelleen ja muille, että pääsee tavoitteisiinsa oikeasta aikataulussa.

Jaa'a pitäisköhän sitä vain raahautua pesulle ja kullan viereen.. Huvittais valvoa ja väsyä ja antaa ajatusten virrata näppäimien kautta ruudulle. Mutta aamu on niin ankea, jos niin tekee. Olen järkevä ja menen pesulle. Sitten vähän Risto Isomäen Heräämistä vielä ja unten maille. Ei muuta kuin hyvää yötä!