Olen valmistunut tänä keväänä ammattikorkeakoulusta neljän vuoden opiskelun jälkeen. Nyt kun voisin lähteä tietoa pursuavana ja työintoisena työelämään niin lähdenkin opiskelemaan lisää. Opinnäytetyön tekemisen kanssa yhtä aikaa luin pääsykokeisiin, kävin niissä toukokuun lopussa ja pääsin! Yliopistoon. Taas yksi maisteri lisää tulossa entisten joukkoon :)

Kultani tekee tällä hetkellä opinnäytetyötä vielä ja käy lisäksi töissä. Yhteinen aika alkaa vähenemään, kun muutan pian järjestyksessä jo toiselle opiskelupaikkakunnalle ja hän jää edelliselle. Saa nähdä kuinka etäisyys vaikuttaa parin vuoden yhdessäolon jälkeen. Toisaalta olimme kyllä viime kesän erossa, että siinä saatiin vähän tuntumaa kaukosuhteeseen. Voisin vain sanoa, etten kuitenkaan kannata sellaista pidemmän päälle. Etäännyimme toisistamme, vaikka soittelimme päivittäin ja näimmekin monena viikonloppuna. Kuitenkin kesän jälkeen olimme taas muuttuneet hieman tahoillamme kumpikin ja se aiheutti eripuraa. Olemme kuitenkin siitä selvinneet ja uskon, että jos ei tästä yli vuoden pituista eroa tule, joka siis tarkoittaa tietysti sitä, että kumppanini muuttaisi minun kanssani samalle paikkakunnalle, niin eiköhän tästäkin selvitä.

Muutto omaan asuntoon, josta en ole vielä nähnyt edes kuvia pyörii mielessä. Toisaalta on haikeaa muuttaa, kun toinen eli Kulta jää tänne. Toisaalta olen muuttoinnokas ihminen ja tarvitsen uusiutumista aika ajoin. Siksipä olen intona uuden kämpän laittamisesta ja uusien lenkkipolkujen etsimisestä. Minua hämmentää se, että en pelkää muuttoa uudelle paikkakunnalle, josta en tunne yhtikäs ketään. Koska jotenkin tuntuu, että sellainen kai pitäisi vähän pelottaa. Mutta minä olen vain menossa innokkaasti kohti uutta ja tuntematonta. Ehkä yksi kerta takana on jo helpompi puhua näin :)